Ukraina on joutunut Venäjän hyökkäyssodan kohteeksi. Tämä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, jotka myös Venäjä / Neuvostoliitto on allekirjoittanut. Itänaapurimme ei siis kunnioita sopimuksia. Luottamus on mennyt ja Suomen turvallisuuden perusteet muuttuivat kerralla.

Valtiojohtomme on ryhtynyt varmistamaan Suomen ulkoista turvallisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen perustuen. Olemme liittymässä puolustusliitto Natoon vahvistaaksemme puolustustamme ja pienentääksemme riskiä joutua sotilaallisen voimankäytön kohteeksi.

Turvallisuus on muutakin kuin sotilaallista puolustautumista. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa sähkönjakelun, kaupan ja jakeluketjujen sekä pankkipalvelujen toimivuuden varmistaminen. Keskeistä on myös turvata tietojärjestelmät, lääkintä- ja SOTE-palvelut rikollisilta kyberhyökkäyksiltä. Laajan turvallisuuskäsityksen kirjo kattaa oikeastaan kaikki elämänalueet. Peltomme, navettamme ja tuotantolaitoksemme ovat myös keskeinen osa Suomen turvallisuutta omavaraisuuden varmistamisessa.

Kuka tuottaa ruokamme?

Halvan työvoiman maihin siirrettyyn tuotantoon ja ulkomaan tuontiin perustuvat ratkaisut eivät välttämättä toimi kriisien ja sotien aikana. 

Tuontiin perustuva ruokatalous voi kriisiaikana johtaa katastrofiin, vaikka kyseinen valtio ei itse olisikaan sodan osapuolena. Suomalaisten kaukonäköisyyden ansiosta olemme kyenneet ylläpitämään oman vahvan maanpuolustuskyvyn, teollisuuden sekä ruokatuotannon monista poliittisista paineista huolimatta. 

Ratkaisumme ei aina ole ollut taloudellisesti edullisin tapa toimia mutta pahimman varalle pitää varautua hyvinä aikoina eikä vasta kriisin sattuessa. Tästä periaatteesta ei pidä tinkiä ja itse asiassa sitä pitää vahvistaa ratkaisemalla maataloutemme kannattavuuden nykyiset haasteet.

Energian riittävyys ja mielipiteenvapaus turvattava

Energian osalta on oltava myös mahdollisimman omavarainen. Energiantuotanto on ollut usein ideologisen paineen kohteena, ja parhaana esimerkkinä tästä on ollut ydinvoima. Osansa ideologioista on saanut myös kotimainen turpeemme. Jälkimmäistä asiaa onkin ehdottomasti tarkasteltava uudelleen maamme omista lähtökohdista ja tarpeista. 

Mielipiteen ja ilmaisun vapaus on demokratiamme keskeisiä elementtejä. Mutta valtakunnan ja sen kansalaisten turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja ei saa tehdä muoti-ilmiöiden tai ideologioiden pohjalta vaan reaalipolitiikkaan perustuen. 

Valtiojohtomme on juuri nyt näyttänyt meille tästä oivaa esimerkkiä.